Huppari

Mekko on valmis ja juhlat juhlittu, mutta arvatkaa vaan onko mulla omassa kamerassa YHTÄÄN kuvaa itsestäni mekko päällä :D Täytyy siis odotella valokuvaajan kuvia hääpäivältä. Nyt kudon Daily Vanillaa, ja kylläpä tuntuu mukavalta neuloa oikeita silmukoita, pelkkiä oikeita silmukoita pitsiympyröiden sijaan. Kohta jo kainalo häämöttää, kiitos muutaman koulutuspäivän. 

Seuraavat kuvat ovat pikkusiskolle tehdystä hupparista, jonka ompelin jo keväällä, mutten ole tänne muistanut laittaa. Kaava on vanhasta hupparista piirretty muutama vuosi sitten. Samalla kaavalla olen tehnyt jo aika monta hupparia ja äskettäin yhden fleecenkin. Peruskaava säilyy samana, mutta muuttelen taskujen paikkoja ja tähän huppariin tein tuon vinon leikkauksen eteen ja taakse.

Onneksi!

Onneksi olen aina pitänyt palapeleistä. Helmaan on hankala sovitella pyörylöitä, vaikka luulin sitä helpommaksi kuin yläosaa. Yläosassa mulla oli tosin kaveri apuna, kun itse toimin mallinukkena. Maaliviiva häämöttää, ja kesäflunssan myötä tullut sairasloma + Teho-osasto DVD:t saavat työn pikkuhiljaa etenemään.

Etenee...

Juhlahumua!

Viikonloppuna meillä juhlitaan ylioppilasta, ja tein omasta mekkokankaastani pikkuveljelle kravatin. Etsin netistä ohjeita, ja lopputulos on se, että se on tosi helppo ja nopea tehdä. Näillä ohjeilla pääset varmasti pitkälle: Kangaskorjaamo ja Evil Dressmaker. Koska tein 7-vuotiaalle pojalle, teen sovituksen jälkeen pelkän nauhalenkin kaulan ympärille, jottei kravattia tarvitse itse solmia, mutta em. ohjeilla saa aikaan solmion ihan aikuisellekin. Lapsen solmiosta jätin vuorikankaan kapeasta päästä pois, koska se jää kuitenkin piiloon solmun alle. Silkki on ihanan pehmeää ja kiiltävää ja lopputulos suorastaan ylellinen. Tässäpä oiva lahjaidea valmistuvalle/isälle/pojalle/miehelle!

Tyllialushame

Tyllialushameen ohjetta etsin netistä ja muutaman luettuani otin mallia ainakin näistä: Seinäruususen  ja Madam B.C.:n ohjeet. Tylliä ostin 3 m (leveys 150 cm) ja jonkin verran sitä jäi ylikin. Voi tosin olla, että haluan vähän vielä muhkeutta lisää. Ylimpänä on 150 cm leveä vuorikangaskaitale, korkeutta n. 20-30 cm, en mitannut. Seuraavana n. 30 cm korkeaa tylliä 3 m:n leveydellä rypytettynä 3 kerrosta. Alimpana kaksi 15-20 cm korkeaa ja 6 m leveää tyllikaitaletta. Vyötärökuminauhaa täytyy vielä vähän kiristää että pysyy päällä, kun tuossa alkaa olla massaakin vetämässä alaspäin. 

Vinonauhat tein itse tällä ohjeella, joka oli selkeä, mutta muuten nauhan teko ja varsinkin ompelu oli melko vaivalloista. En jaksanut taittaa nauhaan kuin sen keskitaitoksen silitysraudalla ja sivutaitokset käänsin ommellessa. Mun nauha kun ei ollut kovin tasalevyistäkään, niin ei sillä ollut niin väliä. Kolme iltaa meni nauhan ompeluun, muihin osiin yksi ilta :D

Testasin hametta pikkusiskon kaapista löytyneen kesämekon kanssa (joka muuten on ratkaisu kaikkiin mun kesäjuhlapukeutumisongelmiin tulevana kesänä! Kannattaa välillä käydä toisten vaatekaapilla.).

Kesäinen Kotoliving

Ostin ekaa kertaa Kotoliving-lehden, enkä voi olla ihailematta sen ulkoasua, joka houkuttelee välittömästi hypistelemään ja selaamaan moneen kertaan :) Siitä vois muut käsityölehdet ottaa oppia! Jos mekkoprojekti menee pieleen, teen itselleni tuollaisen mekon verhoista!

Lisää pitsiä

Koska tunnelin päässä näkyy jo valoa, voin paljastaa pitsiympyröiden takana olevan idean. Bongasin tämän netistä joskus pari vuotta sitten, enkä ole sen jälkeen enää muunlaista hääpukua osannut päälläni kuvitella. Kävin liikkeessä sovittamassa perinteisempiä malleja, mutta ajatukset saivat vaan vahvistusta siellä. Pitkät mekot olivat tosi painavia, ahdistavia ja varmasti tositilanteessa myös kuumia. Kaupasta löysin yhden, joka olisi voinut päästä mun päälle, ja sekin oli vain polvimittainen. Haluan ylhäältä istuvan ja vyötäröltä levenevän, ei mitään merenneitomalleja, joten puku on myös melko helppo ommella. Halusin myös sellaisen mekon, jota voi käyttää myöhemminkin, joten ajatuksena on käyttää vihreää osaa sellaisenaan. Pitsejä pitää tehdä vielä roimasti lisää, mutta vihreä mekko on lähes valmis.

Kuva täältä.

Virkkaushommat aloitin joulun tienoilla ja äskettäin pesin, tärkkäsin ja pingotin ensimmäisen erän. Sen jälkeen sai vähän käsitystä siitä missä vaiheessa mennään, eli veikkaisin että noin neljäsosa niistä on valmiina. Alla on myös vihreä kangas, josta mekko on tehty. Nuppineuloja piti välillä ostaa lisää, kun loppuivat kesken! Viimeisenä on vielä kuva osaprojektista nimeltä tyllihame. Siitä voisi kirjoittaa kymmenosaisen romaanin, jos työn määrä yhtään korreloi blogitekstin pituuden kanssa.