Sivut

tiistai 12. heinäkuuta 2011

Vauvanpeitto

Serkkutehtaat ympäri maailman ovat kuluvana vuonna olleet työn touhussa. Hämeenlinnassa alkaa olla pian valmista, ja äitini oli tekemässä sinne peittoa. Äiti sai valmiiksi oranssi-vihreäsävyisen velour-puolen ja mä jatkoin raita- ja pallotilkuilla. Tilkut ovat (taas kerran) äidin laatikoista ja moni niistä on leikattu vanhasta käytöstä poistuneesta raitapaidasta. Pienen lapsen kehityksen kannalta välttämättömiä "peppulappuja" laitoin runsaasti. Nimitys "peppulappu" tulee siitä, että tuollaisia on pehmolelujen takapuolissa.




Making Vintage Bags

Lainasin kirjastosta niin ihanan ompelukirjan, etten haluaisi sitä palauttaa. Vaihtoehdot ovat seuraavat:
  1. kopioida koko kirja kaavoineen
  2. olla palauttamatta
Molemmat ovat moraalittomia ja lisäksi vaihtoehdossa 1 on hirveästi hommaa, joten olen harkinnut kirjan ostamista. Murehdin tätä jo nyt, vaikka palautukseen on vielä 3 viikkoa. Kirja on Emma Brennanin Making Vintage Bags. Näyttäishän tuo Amazonista löytyvän, eikä hintakaan ole paha. Kirja on täynnä toinen toistaan ihanampia laukkuja. Kaikkine kukkakoristeineen ja röyhelöineen eivät kaikki laukut ole ihan mun juttu, mutta kirjassa on hyvät ohjeet siistien ja huoliteltujen laukkujen tekemiseen. Tykkäsin myös siitä, että mallit ovat ehkä hitusen haastavampia ommeltavia kuin tähänastiset tekeleeni. Sovelsin jo yhtä ja tässä tulos. 


Muokkasin vähän ohjetta (eli jätin tekemättä muutamia koristejuttuja), ja sain aikaan uuden suosikkilaukkuni :) Tästä kaikille sukulaisnaisille - ja miksei miehillekin - hienot joululahjalaukut! Ja olenkohan ikinä tehnyt näin siistiä vetoketjua. Kankaat ovat äidin laatikoista: harmaa lienee Marimekon jokapoikaraitaa (kangas on ohuehkoa, mutta tosi jäykkää, varmaan käsitelty jotenkin...) ja alta kuultaa vanha oranssi-valkoinen lakanakangas. Vuorikankaan raidat laitoin vaakasuuntaan, jolloin se näkyy kivasti päällyskankaan läpi (tosin vähän typerästi näkyy se, että vuori loppuu vetoketjun yläpuolelle ja laukun yläosa on pelkkää päällyskangasta). Vetoketju on siis laukun toisella puolella pari senttiä tuon yläreunan kaaren alapuolella.



Kävin eilen ostamassa magneettinappeja ja tukikankaita, lisää laukkuja maailmaan!

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Minuuttimekko ja muita räpellyksiä

Sain vihdoin uudessa kodissa omankin tietokoneen nettiin, joten pääsen bloggaamaan! Nyt tuleekin paljon juttuja. Kesäloma (osa 1) meni pyöräillessä Mikkelistä Joensuuhun.
Näytä Pyöräretki Anttola-Joensuu suuremmalla kartalla


Mä inhoan meidän ilmoitustaulua, koska se on ruma ja rikki, mutta täällä asuu herra x, jonka mielestä se on aivan välttämätön, koska sinne laitetaan kaikki tärkeät laput. Ratkaisu: päällystetään taulu kivalla kankaalla, jollon se näyttää kivalta, kelpaa mulle, mutta palvelee myös alkuperäisessä tarkoituksessaan. Huomaattehan, kuinka monta tärkeää lappua siellä jo on ;)


Ostin Surrur-kirjan ja väkersin minuuttimekon ja sille vyön. Ei kyllä valmistunut ihan minuutissa, mutta on se kiva silti.


Tein myös räätälinliivin samasta kirjasta. Yleensä teen s-kokoisen yläosan, mutta tässä se oli kyllä ihan nukenvaatekokoa, tein l-koon liivin ja tuli sopiva.


Juhannus meni kotosalla äidin kangaslaatikoilla. Edellämainitun kirjan innoittamana keksimme monia tapoja käyttää kankaanpaloja ilman ompelukonetta.





Lisäksi kuva tekemästäni joululahjasta, jota en oo vaan muistanut kuvata aiemmin. Ohje on ihan omasta päästä (ja kainaloaukoista tulikin sit liian pienet...) ja lankaa en enää muista (joku ohut alpakkalanka). Keskellä kulkee pieni ja huomaamaton palmikko.


Tällä hetkellä puuhailen muutaman tilkkutyön parissa. Vuosia sitten, kun olin "Pikku-Elli", äiti teki tilkkutyötä ja mä autoin silittämällä ja leikkaamalla langanpätkiä. Totesin äsken, että tarvitsisin nyt Pikku-Ellin. Harmi, että niiden valmistukseen menee n. 10 vuotta ja huomattavan paljon vaivaa.