Sivut

perjantai 6. joulukuuta 2013

Joulukalenteritehtaalta päivää!

Viime vuonna syntyi tällainen yhdelle serkulle, ja nyt tein kaksi lisää. Kalenteri on täytetty laminoiduilla sukulaisten valokuvilla. Sanottakoon vielä, että kalenterien saajat ovat vasta kaksivuotiaita, kouluikäisille tämä ei varmaan enää toimisi... :) Toinen näistä asuu Saksassa eikä näe Suomen sukulaisia kovin usein, joten nyt voi sitten opetella niiden nimet kuitenkin :)

Taskujen reunat on käännetty pikapaltteella ja numerot liimattu kiinni kaksipuoleisella liimaharsolla. Kalenterin yläreunassa on ripustuslenkit ja myös kapea kuja, jotta sen saa ripustettua haluamallaan tavalla.  

Vaikka paljon on pieniä osia, niin ei siis ollut kovin työläs ja sain vieläpä apuja numeroiden leikkuuseen :) Mies tosin ei jättänyt epäselväksi kuinka paljon sitä kiinnosti. Neljän numeron jälkeen kun ojensin seuraavaa palaa: "Mitä, onko näitä vielä lisää?!" Niin, joulukalentereissahan on yleensä 24 luukkua ja vain yhdeksässä selviää yhdellä numerolla. Jos vielä tekee kaksi kalenteria, niin en ihan ymmärrä miten siitä selviäisi neljällä numerolla :S



lauantai 16. marraskuuta 2013

Häämekko

Tässä se nyt on, mun hääpukuni. Virkkuuhommat aloitin viime jouluna, ja valmista tuli elokuussa, edellisenä iltana ennen häitä. Osa pitseistä on muualta saatuja ja muiden ompelemia. Itse olen tehnyt ehkä vähän yli puolet. Pitsiohjeita löytyi valtavasti lähimmän S-marketin ja Prisman hyllyltä pitsilehdistä. En ole tajunnut kuinka paljon niitä julkaistaankaan. Alla oleva vihreä mekko on vanhasta Moda-lehden ohjeesta, jota olen käyttänyt aiemminkin. Kangas oli kallein osuus koko projektissa, mutta se on aivan ihanan tuntuista silkkiä. Ja alkuperäinen idea oli tietenkin täältä

Kengät värjättiin kankaan väriseksi, ja valkoinen silkkibolero syntyi 2 päivää ennen häitä jotain t-paitakaavaa soveltamalla. Tärkeä ominaisuus mekossa oli sen soveltuvuus pyörällä ajoon. Tyllialushameesta kerroinkin jo aiemmin. Pitsien sovitus puvun päälle ja oikeaan muotoon ompelu oli yllättävän vaikeaa (kuva, jossa makaan olohuoneen lattialla, kaverit pistelee nuppineuloilla pitsejä kiinni kankaaseen). Lopputulokseen oon kuitenkin tosi tyytyväinen, enkä osaisi muunlaista pukua enää päälleni kuvitellakaan! Ylin + kaksi alinta kuvaa (c) Antti Halinen.







tiistai 12. marraskuuta 2013

Syystakki

Talvi on jo ovella, mutta tein silti syystakin. Ohje löytyi Suuri Käsityö -lehden numerosta 9/2013 ja malli on Globe Hopen Tukki-takki. Kaavoja olis voinu sovittaa ennen leikkuuta, mutta kun oon niin laiska näissä asioissa. Nyt takki on mallia Muumimamma. Tein M-koon, mutta S-kokokin olisi varmaan ollut liian iso. Ylhäältä sopiva, mutta kainalon alta aivan liian iso. Tällä mennään nyt kuitenkin. Rakastan takin väriyhdistelmää: keltaista ja turkoosia. Hupussa ja taskuläpissä on ripaus sinistä ja harmaata myös. 


Ompelu sujui niin hyvin, että itseluottamus kasvaa kohisten. Taskupussin olisi tietysti voinut ommella heti ekalla kerralla suuntautumaan alas- ei ylöspäin :) Se oli kuitenkin helposti korjattavissa. En aluksi ostanut nappeja, sitten myöhemmin se unohtui, mutta kun napinompeluaika koitti, löysin kotoa 7 täydellistä nappia. Harmi vaan, että tein 8 napinläpeä... Ylin nappi on nyt erilainen, mutta löysin kotoa juuri oikean värisen siihen. Se on pikkusiskolta lahjaksi saatu, muut napit löysin Tallinasta pari vuotta sitten aivan muihin tarkoituksiin. Kankaat ostin Eurokankaasta, mutta harmikseni villakangas nyppääntyi heti parin kerran käytön jälkeen, vaikken edes ostanut halvinta :( Ruutukangas on joku äidin vanha jämäpala.
 







keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Sukkia!

Cookie A:n kirjasta sukkia.rakkaudella. löytyy ihania malleja. Tässä yksi niistä, Pointelle. Vasta toisen sukan lopussa aloin hahmottaa tuota pitsikuviota ilman että piti koko ajan katsoa kirjasta, mutta aika nopeasti nämä silti valmistuivat. Lankana on Austermann Step. Toinen malli samasta kirjasta on jo puikoilla. Ostin Succaplokkin sukanpingoitusjutut. Oon miettinyt jo pitkään, että onko se nyt oikeasti tavara, jota ihminen elämässään tarvitsee. Päädyin lopulta myöntävään vastaukseen.





sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Lasinalusia

Uusi hieno sohvapöytä tarvitsee tietysti myös lasinalusia. Astioiden kolauttelu pöytälasiin säikäyttää joka kerta, joten isä teki meille vanerisia ympyröitä, jotka päällystettiin makuuhuoneen tapetin jämillä. Tapetista vaan sopivan kokoisia paloja ja decoupage-lakkaa päälle. Helppoa kuin heinänteko! En tosin tiedä kuinka helppoa on heinänteko. Lakkaa taidettiin laittaa 2-3 kerrosta. Alimmassa kuvassa vielä makuuhuoneen tapetti kokonaisuudessaan.



Sohvapöytä eurolavoista

Vaihteeksi puukäsitöitä. Hakusessa oli tukeva sohvapöytä, jonka taakse ei kuitenkaan jää "jumiin". Meillä syödään välillä sohvalla istuen, mutta jos sohvapöydän vetää lähelle niin sitten sohvalta ei enää pääse kätevästi pois. Kaverin asunnon vieressä oli jonkun kaupan remontti, josta käytiin pyytämässä kaksi lavaa pöytää varten. 


Lavoista otettiin melkein puolet pois sirkkelillä ja pahimmat tikut hiottiin pois. Lavat eivät ole toisissaan kiinni mitenkään. Tarkoitus oli laittaa joku ruuvisysteemi, mutta se on jäänyt tekemättä, koska ne aika hyvin pysyvät paikallaan. 


Pöydän alle löytyi jykevät pyörät isän varastosta, ja päälle teetettiin lasilevy. Lasi olikin projektin kallein osa, mutta toimitusvaikeuksien myötä saatiin sekin puoleen hintaan, 65 e :) Toinen kaupasta hankittu osuus oli muutaman euron maksanut tummanharmaa maali... 



Päällimmäinen laudoitus jätettiin maalaamatta, koska siinä oli hauskoja jälkiä lavan aiemmasta elämästä: jotkut tynnyrin pohjat tms. olivat jättäneet pyöreitä rinkuloita, ja lavassa näkyy myös kaksi kengänjälkeä. 


Mukava projekti, ja lopputulos toimii täydellisesti! Pöytä on meidän pieneen olohuoneeseen aika iso, mutta sitä on helppo siirrellä pois tieltä tarvittaessa, enkä jää sohvalle jumiinkaan enää :) Lavat muodostavat pöydän alle myös pari hyllyä, jonne tuoreimmat käsityölehdet pääsevät talteen.




torstai 5. syyskuuta 2013

Huppari

Mekko on valmis ja juhlat juhlittu, mutta arvatkaa vaan onko mulla omassa kamerassa YHTÄÄN kuvaa itsestäni mekko päällä :D Täytyy siis odotella valokuvaajan kuvia hääpäivältä. Nyt kudon Daily Vanillaa, ja kylläpä tuntuu mukavalta neuloa oikeita silmukoita, pelkkiä oikeita silmukoita pitsiympyröiden sijaan. Kohta jo kainalo häämöttää, kiitos muutaman koulutuspäivän. 

Seuraavat kuvat ovat pikkusiskolle tehdystä hupparista, jonka ompelin jo keväällä, mutten ole tänne muistanut laittaa. Kaava on vanhasta hupparista piirretty muutama vuosi sitten. Samalla kaavalla olen tehnyt jo aika monta hupparia ja äskettäin yhden fleecenkin. Peruskaava säilyy samana, mutta muuttelen taskujen paikkoja ja tähän huppariin tein tuon vinon leikkauksen eteen ja taakse.









keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Onneksi!

Onneksi olen aina pitänyt palapeleistä. Helmaan on hankala sovitella pyörylöitä, vaikka luulin sitä helpommaksi kuin yläosaa. Yläosassa mulla oli tosin kaveri apuna, kun itse toimin mallinukkena. Maaliviiva häämöttää, ja kesäflunssan myötä tullut sairasloma + Teho-osasto DVD:t saavat työn pikkuhiljaa etenemään.



keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Etenee...


tiistai 28. toukokuuta 2013

Juhlahumua!

Viikonloppuna meillä juhlitaan ylioppilasta, ja tein omasta mekkokankaastani pikkuveljelle kravatin. Etsin netistä ohjeita, ja lopputulos on se, että se on tosi helppo ja nopea tehdä. Näillä ohjeilla pääset varmasti pitkälle: Kangaskorjaamo ja Evil Dressmaker. Koska tein 7-vuotiaalle pojalle, teen sovituksen jälkeen pelkän nauhalenkin kaulan ympärille, jottei kravattia tarvitse itse solmia, mutta em. ohjeilla saa aikaan solmion ihan aikuisellekin. Lapsen solmiosta jätin vuorikankaan kapeasta päästä pois, koska se jää kuitenkin piiloon solmun alle. Silkki on ihanan pehmeää ja kiiltävää ja lopputulos suorastaan ylellinen. Tässäpä oiva lahjaidea valmistuvalle/isälle/pojalle/miehelle!





sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Tyllialushame


Tyllialushameen ohjetta etsin netistä ja muutaman luettuani otin mallia ainakin näistä: Seinäruususen  ja Madam B.C.:n ohjeet. Tylliä ostin 3 m (leveys 150 cm) ja jonkin verran sitä jäi ylikin. Voi tosin olla, että haluan vähän vielä muhkeutta lisää. Ylimpänä on 150 cm leveä vuorikangaskaitale, korkeutta n. 20-30 cm, en mitannut. Seuraavana n. 30 cm korkeaa tylliä 3 m:n leveydellä rypytettynä 3 kerrosta. Alimpana kaksi 15-20 cm korkeaa ja 6 m leveää tyllikaitaletta. Vyötärökuminauhaa täytyy vielä vähän kiristää että pysyy päällä, kun tuossa alkaa olla massaakin vetämässä alaspäin. 


Vinonauhat tein itse tällä ohjeella, joka oli selkeä, mutta muuten nauhan teko ja varsinkin ompelu oli melko vaivalloista. En jaksanut taittaa nauhaan kuin sen keskitaitoksen silitysraudalla ja sivutaitokset käänsin ommellessa. Mun nauha kun ei ollut kovin tasalevyistäkään, niin ei sillä ollut niin väliä. Kolme iltaa meni nauhan ompeluun, muihin osiin yksi ilta :D


Testasin hametta pikkusiskon kaapista löytyneen kesämekon kanssa (joka muuten on ratkaisu kaikkiin mun kesäjuhlapukeutumisongelmiin tulevana kesänä! Kannattaa välillä käydä toisten vaatekaapilla.).